Paskan möivät — mitä nytten?

Kuluttajuuteen ja korporatistiseen hallintoon perustuvassa yhteiskunnssa valittaminen, asiakassuhteet, myyminen ja ostaminen on otettu pois ihmisten väliltä, osaksi yhteiskuntaa. Institutionalisoidut lautakunnat ja toimielimet ottavat vastaan kuluttajan asemaan asettujen valituksia ja toiveita, ja pyrkivät luomaan alamaiselle foorumin asioiden käsittelyä varten. Kuitenkana tällainen toiminta ei voi pyrkiä alamaisen itsensä aseman kohentamiseen, vaan sen tulee nimenomaan kohentaa ja vahvistaa alistussuhdetta.

Consumer rightsKansallisen koheesion elähdyttämisen ja nationalismin hengessä pyritään luomaan mielikuva omasta ja sisäisestä turvallisesta, siinä missä demonisoidaan ulkopuolinen, vieras ja “toinen”. Kuluttajuuden konsepti kattaa sisäpoliittisen ympäristön, mutta tehokkaasti torjuu ja jättä ulkopuolelleen globaalin teknisen kehityksen tuoman euroopan- ja maailmanlaajuisen kauppapaikan, vapaakaupan ja elinkeinojen edellytykset. Kirjavat oikeuskäytännöt, eri kulttuurit ja erilaiset toimintatavat suhtautuvat myös eri lailla siihen mikä on korporatistien instituuttien toimintakenttä yhteiskunnassa. Vaikka näitä asetelmia usein pyritään puolustamaan naiiveilla argumenteila “meillä hyvin”, “muualla huonosti”, ei todellisuus väestöpohjaan, onnellisuusindekseihin, rauhanomaiseen historiaan ja kulttuurien kukoistamiseen nähden tue tällaista kansallista erityislaatuisuutta, avan varmatenkin päin vastoin.

Kaupankäynnissä on aina mukana epäsymmetrinen kompositio. Ostaja ja myyjä ei koskaan voine olla samalla tasolla ymmärryksensä kanssa liittyen kaupankäynnin kohteeseen. Marx kysyi aikoinaan mikse ihmiset nouse kapinaan, ja häntä soveltaen voitaneen kysyä miksi ostajat, kuluttajat, ihmiset, tyytyvät ostamaansa, eivätkä nouse kapinaan. Tällaisessa asetelmassa valitusten käsitteleminen saattaa olla stabiliutta lisäävää toimintaa, muttei se muuta asiaan syvästi liittyviä rakenteellisia tekijöitä, vaan pikemminkin antaa niiden elää ja kehittyä.

Kun menee ostamaan, on mukana aina tietty määrä uhkapeliä. Todennäköisyys sille että saa mitä tilaa, on olemassa, mutta voi myös käydä niin, että saakin jotain jota ei tiennyt tilaavansa, mutta josta tuli hyvä mieli ja ajatus kehittyi. Innovaatioiden myyminen, asiakaspalvelu ja palvelukauppa sisältää usein ajatuksen asiakkaan, ei välttämättä kuluttajan, positiivisesta yllättämisestä. Vaikka asiakas, myös kuluttaja, on aina oikeassa, ja usein jopa tietää mitä hän haluaa, on usein niin, ettei asiakas kuitenkaan oikein tiedä, että mikä se on se mitä pitäisi saada. On vain semmoinen tytinä, ja naapurillakin on.