Hallituksen ja verottajan venäläinen ruletti

Niin hyvin kuin Suomessa asiat ovatkin, ei täällä pienen ihmisen ole aina niin helppoa toimia. Milloin leikataan opintotuesta, milloin asumislisästä ja milloin verotusta kiristetään. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään. Valtion tiukan budjetin vuoksi vyötä on kiristettävä ja uusia säästökohteita alati mietittävä, mutta aina tulilinjalla on se kansanosa, jolla on vähiten menetettävää. Kuluttajan näkökulmasta kaikki talouskiristykset ovat luonnollisesti haitallisia ja vähentävät maamme ostovoimaa ja ruokkii täten vähemmän talouskoneistoa. Tästä syystä kuluttajan oikeusturvaa ei voi liikaa korostaa, sillä hankintoja tehdään yhä enemmän vakaasta harkinnasta, eikä spontaaneja ostoja ole varaa enää tehdä entiseen verrattuna.

Siinä missä oikeassa ruletissa panostat numerolle tai värille, ei valtiovallan revolveri otsallaan voi panosta itse päättää. Jännittäviä Casinohuone-kokemuksia kannattaa hakea jostain aivan muualta, kuin masiinasta. Uhkapeli valtion korporaatiojohtoista koneistoa vastaan käy pelaajalle jopa kasinoita epäsuotuisemmaksi, sillä vaikka voimme valita olematta astumatta jalallamme pelihalleihin ja kasinoihin, emme valtion kansalaisuutta voi selästämme helposti karistaa pois.

Revolverin ensimmäinen, näennäisen tyhjä sylinteri pitää sisällään ihmisen perustuslaissa määrätyt oikeudet tiettyyn tulotasoon. Suomessa summa pyörii puolen tuhannen euron paikkeilla kuukautta kohti. Lainsäädännön mukaan suomalaisille tulee jäädä vuokrakulujen jälkeen elämiseen noin 500 euroa käytettäväksi kuukaudessa, joka monella vähäosaisella muodostuu erilaisista Kelan myöntämistä tuista. Vaikka liipasinta vetäessä panos ei lähdekään, käy vain tuulahdus, kun pieni ihminen tippuu kannustinloukkujen ja byrokratian vuoksi tyhjän päälle.

Toisessa sylinterissä piileksii yksityishenkilön verotus. Verovaroilla Suomessa kustannetaan useita tärkeitä palveluita terveydenhuollosta ja koulutusta lähtien, mutta viimeisimmät liikenneministeriön sekoilut autoveron poistamisesta sai monet kansalaiset havahtumaan, mihin autoveroista kerätyt miljardit maassamme kuluvat, kun vain pieni siivu kokonaissummasta menee liikenneväylien ylläpitokustannuksiin. Autoveron perusidea on rahoittaa nimenomaan tieverkon rakentamista ja parantamista, mutta silti leijonaosa potista menee johonkin aivan muuhun osoitteeseen. Palkkoihin, voi joku todeta, mutta on tällöin väärässä. Tuohon pieneen siivuun on nimittäin laskettu mukaan töistä aiheutuvat henkilöstökulut jo valmiiksi. Liekkö tarkempi verorakenteiden avaaminen kestäisikään päivänvaloa, kun budjetoidut varat siirtyvätkin yli alkuperäisten kohteidensa.

Kolmas sylinteri on yritysverot. Yrittämiseen kannustetaan Suomessa, mutta se ei kannata Suomessa. Yrityseläkemaksut ovat vain pikkiriikkinen osa siitä, mitä työntekijän palkkaaminen yrittäjälle maksaa. Tukia on vaikea saada ja starttirahaakin myönnetään vain, jos liiketoimintaa ei ole aloitettu tukea haettaessa. Kuinka silloin voi varmistua liikeideansa kannattavuudesta, ellei kenttätason testejä ole päästy tekemään? Työntekijän oikeudet ovat niin vahvat, että väärän henkilön palkkaaminen voi ajaa pienen yrityksen jopa konkurssiin. Se ei kannusta työllistämään, päinvastoin.

Neljäs sylinteri pitää sisällään suomalaisen arvomaailman ja kulttuurin. Töitä pitäisi painaa suolla hiki hatussa selkä vääränä, vaikka saman työn tekisi kone minuuteissa. Arvostamme niska limassa uurtamista, kun voisimme pysähtyä miettimään, mikä työ toisi jaksamista arkipäiväiseen elämään ja antaisi sisällöltään muutakin, kuin rahaa. Olemme oppineet, että säännöllinen päivätyö on se, mikä kannattaa ja elättää, muuta vaihtoehtoa ei ole. Perjantai ja lauantai juodaan keskikaljaa, eikä taatusti muuta, kuin kotimaista. Viides vaihtoehto revolverissa on yksilön oma elämä. Läheiset, harrastukset, perhe, lemmikit.

Entä se revolverin kuudes sylinteri? Se kuudes ja viimeinen vaihtoehto, joka suvereenin globaalin talouspolitiikkakoneiston venäläisessä ruletissa on, on tietysti luoti. Venäläinen ruletti hallintoa ja verottajaa vastaan onkin siitä tyly, että koskaan ei voi voittaa: aina joku sylinteri potkii tyhjää, hulahtaa merkityksettömäksi, tai sitten kuolo korjaa yksilön täysin.